Köynnöksen teko alkuun

Tämän vuoden ensimmäiset köynnöksert tehty!
Aivan ensimmäisestä tuli turhan paksu ja painava: kolmen metrin pätkä painoi yli 8 kiloa. Sen laitoin omaan porraspieleen. Omasta mielestä se oli aivan liian paksu, toinen kommentti oli että onhan se näyttävä ja muhkea.
Seuraavat oli sitten sitä mihin pyrin: kolmen metrin köynnös painaa kuutisen kiloa. Silloin sitä jaksaa liikutella ja nostella ripustaessa. Tavallisesta kuusesta leikkaamani havuaines oli hiukan liian jäykkää, ei voi sanoa parhaaksi mahdolliseksi raaka-aineeksi köynnöksiin. Kokeilin myös omorikakuusen havua. Ne oli rentoja ja notkeita havuja. Köynnöksestä tuli kaunis kun hopeiselta vivahtavat neulasten alapinnat ovat osittain näkyvissä. Douglaskuuseen ihastuin materiaalina jo viime vuonna: se ei pistele ja oksat ovat taipuisia. Nyt säästelin vielä douglaksen havua, kun osa puista liian hailakan vihreitä eikä niistä voi leikata havua ollenkaan tänä vuonna.

Lumet suli

Vantaalta lumet hävisi aika tarkkaan jo. Viime yönä oli kyllä pakkasta, mutta olisiko ollut viimeinen pakkasyö? Aika kylmää kuitenkin oli äsken ulkona, leikkasin siperianhernepensasaidan. Pensasaitasakset unohtui maalle, mutta menihän se sekatööreillä. Aikaa kului ja sai ulkoilua vähän pitempään.
Douglaskuusen oksat ovat vielä aivan vihreitä 'parvekelaatikossa'. Havuja voi suositella parvekkeiden ja terassien koristeluun talven ajaksi. Ne säilyy kauniin vihreinä syksystä kevääseen.
Myyrätuhoja löytyy puutarhoista tänä keväänä; meillä maalla on syöty vuorimännyt, vadelmapensaita, marja-aroniaa ja tyrniä. Pensasmustikat oli vielä lumen alla, mutta niille laitoin tosi massiiviset verkot syksyllä - onneksi.